Ihmisterveysoppi 7-10-vuotiaan kehitysvaiheessa

Ihmisterveysoppi 7–10-vuotiaan kehitysvaiheessa Ihmisterveysoppi on suunnattu lapsille, jotka elävät tärkeää voimien keräämisen vaihetta leikki-iän ja murrosiän välissä. Leikkien tarunhohtoinen maailma on vielä osana elämää, mutta yhä enemmän on jo halua oppia todellisen elämän asioita. Sosiaalinen oppiminen, koulumaailmassa pärjääminen ja oma asema luokassa, kaveriporukassa sekä tyttönä tai poikana pohdituttavat. Rakastumisia tapahtuu. Lapsen kyky omaksua tietoa on suuri. Opetusmallissa pohditaan ihmisyyden ihmeitä silloin, kun murrosiän hämmennys ei vielä ole muuttanut lasten avointa ja uteliasta suhtautumista. Ihmisterveysopin avulla lapsi saa valmiudet oman ja toisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja eväitä kohdata pian alkavan murrosiän haasteet.

Itsenäistyminen

Koulunsa aloittava lapsi suuntautuu ikätovereihin ja laajentaa reviiriään usein rohkeastikin kodin ulkopuolelle. Kaverin perhettä arvioidaan kiinnostuneesti ja uskalletaan ehkä yökylään. Kyseessä on tärkeä itsenäistymisvaihe, jolloin lapsi saattaa vaikuttaa kypsältä ja usein halukkaaltakin selviytymään itsenäisesti. Tästä huolimatta hän tarvitsee turvallisen, tavoitettavissa olevan aikuisen, koska hän edelleen tarvitsee paljon aikuisen tukea ja lohtua. Rutiinit, rituaalit, totutut tavat, pehmolelut, lemmikit, omat leikit ja kaverit antavat turvallisuutta.

Lapsi arvioi, millainen ihmisen ”kuuluu olla” ollakseen yhteisössä hyväksytty ja arvostettu. Tässä monenlaisuuden arvostus ja tasa-arvokasvatus ovat tärkeitä. Helposti kilpaillaan tyttöjen ja poikien paremmuudesta, vertaillaan kotien tai autojen kokoa sekä erilaisia taitoja. Tärkeää arvokasvatusta tarvitaan ihan koulun alaluokilta asti.

Seksuaalisuus

Murrosiän muutokset alkavat usein alaluokilla, vaikka lapsuus edelleen jatkuu. Tytöillä ensimmäiset murrosiän muutokset (rintojen kehitys, valkovuoto ja pituuskasvun kiihtyminen) alkavat keskimäärin 10,5-vuotiaana, mutta joillakin jo 8–9 vuoden iässä. Pojat seuraavat 1,5 vuotta jäljessä. Ikätovereita varhaisemmin alkavat muutokset ovat usein erityisen hämmentäviä. Lapsen on saatava tietoa murrosiän muutoksista jo selvästi tätä ennen. Tarkka ja paikkansapitävä tieto kehon muutoksista auttaa lasta murrosiän ainutlaatuisen tärkeinä keskeneräisyyden vuosina.

Sukupuolen ja seksuaalisuuden arvoja ja merkitystä opitaan arjen aikuisilta ja kavereilta, mutta myös tarinoista ja mediasta. Lapsi arvioi, onko hyvä olla poika, josta kasvaa mies, tai tyttö, josta kasvaa nainen. Läheisten aikuisten merkitys roolimallien syntymisessä on keskeinen, ja omaan elämäänsä tyytyväiset, tasapainoiset aikuiset tarjoavat parhaita samaistumismalleja. Lapsi havainnoi uteliaana, jos joku tuttu menee naimisiin tai saa lapsen. Ihastumiset suuntautuvat pikkuhiljaa aikuiskohteista ikätovereihin, ja niistä uskalletaan jo puhua. Koululaisella on yleensä Internetin käyttömahdollisuus ja -taito sekä paljon kysymyksiä. Häntä tulee neuvoa netin käytössä ja ohjata tarvittaessa turvallisille seksuaalisuutta käsitteleville sivuille.

Mieliala

Esimurrosikäisen normaali mieliala voi vaihdella äkillisistä raivokohtauksista totaaliseen tyyneyteen. Liian rasittavassa tilanteessa lapset oireilevat kokonaisvaltaisesti kehon ja mielen oirein: heillä voi olla esimerkiksi syömis- ja nukkumishäiriöitä, koulupelkoa, päänsärkyä ja vatsakipuja. Lapsen voi olla vaikea tiedostaa tai kertoa, mikä voisi olla pahan olon syy. Myös levottomuus ja keskittymishäiriöt ovat tavallisia masennusoireita. Lapsi, joka jaksaa käydä koulua, syö ja nukkuu hyvin, jolla on kavereita ja joka ajoittain on iloinen, voi yleensä riittävän hyvin. Silti hän voi käyttää stressinpurkamiskeinoina ajoittaisia kiukunpuuskia ja iltaitkuisuutta tms.

Varhaismurrosikä tarkoittaa äkillistä herkistymistä ja oman itsen uudenlaista tiedostamista. Herkkyysvaiheessa lapsi on haavoittuva ja helposti vietävissä tyhmyyksiin, ellei hänellä ole riittävästi tietoa ja ympärillään aikuisia, joilta uskaltaa kysyä. Kaverisuhteet muuttuvat jatkuvasti; paras kaveri voi vaihtua usein. Mietiskely, vetäytyvyys, ujous ja häpeily ovat normaaleja mielialoja tässä iässä, samoin ajoittainen korostunut lapsellisuus ja hoivan tarve. Oman peilikuvan tutkiminen, esiintymis- ja valokuvausharrastukset ovat suosittuja. Tai päinvastoin – lapsi piilottaa itsensä säkkimäisiin vaatteisiin ja kieltäytyy kaikista valokuvista. Itselle sopivan liikuntaharrastuksen löytäminen saattaa helpottaa tätä hämmennystä.

lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, Väestöliitto

© Opetushallitus | etunimi.sukunimi@oph.fi | Tulosta
05.12.2018