Ekosysteemipalvelut

Yksin ei pärjää

Ihminen on vain yksi osa luonnon suurta monimuotoisuutta, mutta meillä on voima tuhota tai säilyttää koko monimuotoisuus. Meidän on ymmärrettävä, että yhteiskuntamme pohjautuu kokonaan luontoon ja sen ekosysteemeihin.

Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosysteemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle. Ekosysteemipalvelut jaetaan neljään luokkaan: tuotanto-, ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluihin. Ekosysteemipalvelut jaottelevat ekosysteemien toimintoja ihmisen näkökulmasta. Luonnolla on kuitenkin aina myös itseisarvonsa.

Ekosysteemin ilmaisia palveluja ihmiselle


Kuva: Pirjo Piesala
Metsäekosysteemi veden äärellä ei ainoastaan tuota puuta raaka-aineeksi, marjoja ruuaksi ja happea hengitettäväksi. Sen maaperä suodattaa ja puhdistaa pintavesiä, juuret sitovat maata paikalleen estäen eroosiota ja ehkäisten tulvia. Metsä toimii hiilivarastona ja monimuotoisuuden ylläpitäjänä tarjoamalla elinympäristön monille lajeille. Metsämaisema tarjoaa myös esteettisiä elämyksiä.

Arvo rahassa

Kun ekosysteemipalvelu ja sen tärkeys tunnistetaan, sille muodostuu arvo myös ihmisen kannalta. Rahallisen arvon määrittäminen on vaikeaa mutta välttämätöntä. Kun tehdään valintoja ekosysteemin eri hyödyntämistapojen välillä, on palvelujen arvo syytä tuntea. Jos heikennämme jotain palvelua, tulee miettiä pystytäänkö palvelu tuottamaan ihmisvoimin ja mitä se maksaa. Rahallinen arvottaminen ei vähennä luonnon itseisarvoa vaan edistää kestävämpää päätöksentekoa.

Globaalin ekosysteemiarvion (MA 2005) perusteella ekosysteemit ovat kokeneet vuoksemme suuremman muutoksen viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Ekosysteemipalvelut ovat vähentyneet ja huonontuneet. Jotta voimme ennakoida peruuttamattomat muutokset biosfäärissä, meidän on ymmärrettävä ekosysteemien toiminta, eri toimintojen väliset riippuvuudet sekä näiden suhde ihmisen toimintaan.

Teksti: Pirjo Piesala

Hirvikannan säätely

"Yhteiskunta haluaa ylläpitää suurta hirvikantaa ja joutuu sääntelemään sitä itse, koska luonnon omat säätelijät, suurpedot, halutaan pitää vähäisinä. Suuren petokannan tuottaman säätelypalvelun sijaan on valittu ihmisten turvallisuus. Samalla ilmainen ekosysteemipalvelu on muuttunut ihmisen ylläpitämäksi ja maksulliseksi."

Forest.fi, artikkeli 30.01.2009

Pölyttäjät palveluksessamme

"Kontukimalaisten pölyttämiltä koeruuduilta saatu mustikkasato oli kaksitoista kertaa suurempi kuin valtakunnalliseen marjasatotutkimukseen kuuluneilta koeruuduilta saatu sato."

Metla, tiedote 8.4.2009

© Opetushallitus | etunimi.sukunimi@oph.fi | Tulosta
06.07.2012