Vesi

Maailman ennätys Suomeen


Kuva: Pirjo Piesala

Vesi on uusiutuva luonnonvara. Siitä huolimatta vettä ei riitä kaikille. FAO on arvioinut (2007), että vuoteen 2025 mennessä kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu veden ajoittaisesta puutteesta kärsivillä alueilla.

Suomessa niukkuus ei ole juuri rajoittanut veden käyttöä. Suomen vesivarat ovat asukaslukuun ja veden käyttöön nähden runsaat. World Water Council ja Britannian Centre for Ecology and Hydrology arvioivat kehittämänsä vesiköyhyysindeksin perusteella Suomen maailman rikkaimmaksi maaksi veden suhteen. Indeksin laskemisessa otetaan huomioon vesivarojen määrä, vesihuollon kattavuus, veden käyttö kotitalouksissa, teollisuudessa ja maataloudessa, ympäristöasiat sekä vesihuoltoon liittyvät sosio-ekonomiset tekijät.

Vesiköyhyysindeksi eri maissa 2002

Kun indeksi on suuri, vesiasiat ovat kunnossa. Suomen indeksi on 78 ja Haitin 35,1.
Lähde: World Resources Institute, 2006.

Me suomalaisetkin vaikutamme muiden maiden vesivaroihin, sillä monet päivittäiset tuotteemme sisältävät välillistä ns. piilovettä. Tämä piilovesi on voitu kuluttaa maissa, joissa vedestä on pulaa. Esimerkiksi kupillinen kahvia sisältää kahvin tuotantoon kulunutta piilovettä jopa 140 litraa. Vesijalanjäljen avulla myös tämä piiloveden osuus selviää suoraan kuluttamamme veden lisäksi.

Maassamme on sisävesiä lähes 10 prosenttia pinta-alasta ja lisäksi meri reunustaa meitä kahdelta ilmansuunnalta. Yli 70 prosenttia järvi- ja merialueestamme on pintaveden perusteella vedenlaadultaan erinomaista tai hyvää.

Pohjavettä on Suomessa lähes kaikkialla. Uutta pohjavettä syntyy noin kuusi miljoonaa kuutiometriä vuorokaudessa. Yhdyskuntien ja teollisuuden vuorokautinen vedenkäyttö on Suomessa 7,5 prosenttia uusiutuvien vesivarojen määrästä. Ongelmia veden riittävyyden suhteen esiintyy paikallisesti lähinnä rannikkoalueilla.

Käytetyin luonnonvaramme


Imatran koskien voimaa on hyödynnetty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen voimala on Suomen suurin vesivoimalaitos. Kuva: Fortum Oyj
Vesivaroja tarvitaan juomaveden hankinnan lisäksi muun muassa energiantuotantoon, teollisiin prosesseihin, maatalouteen, kuljetukseen ja virkistykseen. Vesi on tilavuudeltaan ylivoimaisesti eniten käytetty luonnonvaramme.

Vesilaitosten jakamasta vedestä noin 60 prosenttia on pohjavettä (Ymparisto.fi). Puhdistettua pintavettä juodaan etenkin pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla ja Oulussa. Yhdyskuntien osuus vedenkulutuksesta on vain kolme prosenttia. Teollisuuden vedenkäyttö on noin puolet koko maan vedenkulutuksesta. Teollisuus käyttää tuotannossaan lähes yksinomaan pintavettä. Kotitalouksissa veden kulutus asukasta kohti on 90–270 litraa vuorokaudessa, tavoitetaso on noin 130 litraa (Motiva).

Vuonna 2008 Suomen kokonaisenergiasta tuotettiin vesivoimalla noin neljä prosenttia. Suomessa on käytössä noin kaksisataa vesivoimalaitosta. Vesivoiman lisärakentamiseen on mahdollisuuksia, mutta suuret vesivoimahankkeet herättävät vastusta ympäristönsuojelullisista syistä.

Vesivarojen käyttö eri Euroopan maissa (milj. m3 vuodessa)

Uusiutuvat vesivarat

Veden otto

Veden käytön intensiteetti %

Belgia

12 500

9030

72

Italia

175 000

56200

32

Suomi

108 000

3001

3

Norja

39 000

2025

1

Lähde: Ympäristö ja luonnonvarat 2000:4. Tilastokeskus

Vesivarojamme uhat

Keskeisimmät vesistöjen ongelmat ovat hajakuormitus ja sisäinen kuormitus. Hajakuormitus tarkoittaa vesistöön tulevaa ylimääräistä ravinnevalumaa ja happea kuluttavaa ainesta, jolla ei ole selvää päästölähdettä. Sisäisessä kuormituksessa pohja-ainekseen varastoituneet ravinteet vapautuvat veteen. Nämä ilmiöt aiheuttavat rehevöitymistä ja leväongelmia.


Vesinäytteitä tutkitaan käyttämällä erilaisia ohjelmistoja. Kuva: Kemira, Rami Lappalainen
Pohjavesien uhkana ovat maanteiden suolaus ja pilaantuneet maa-ainekset. Ilmaston ääriolosuhteiden lisääntyminen on ollut nähtävissä viime vuosina lisääntyneinä tulvina ja kuivuusongelmina.

Veden mahdollisuudet

Vedestä ja sen riittävyydestä tulee monen asiantuntijan mukaan seuraava globaali ympäristöhaaste. Maailmanlaajuiset veteen liittyvät ongelmat ovat valtavat. Suomella on hyvä maine vesiteknologiassa ja ympäristöosaamisessa. Niistä kaavaillaan jopa Suomen uutta tukijalkaa.

Teksti: Pirjo Piesala

Huippututkimusta

Vuoden 2010 alussa Kemira Oyj ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus, VTT, kertoivat perustavansa Suomeen suuren vesitutkimuksen keskuksen, Center of Water Efficiency Excellence.

Tutkimusalueet on valittu niin, että ne luovat ratkaisuja kasvaviin maailmanlaajuisiin vesiongelmiin. Tavoitteena on kehittää teknologiaa, jonka avulla voidaan tehostaa veden käyttöä ja kierrätystä sekä luoda ympäristön kannalta kestävämpiä ja energiatehokkaampia ratkaisuja vettä kuluttavalle teollisuudelle.

Esimerkkejä tutkimusalueista ovat makean veden valmistus energia- ja kustannustehokkaasti merivedestä sekä jätevedenkäsittelyssä syntyvän biomassan hyödyntäminen biopolttoaineiden tuotannossa.

© Opetushallitus | etunimi.sukunimi@oph.fi | Tulosta
06.07.2012